Ratsastamassa taas, tällä kertaa oikea opettaja ilmeisesti oli palannut kesälomaltaan ja tunnilla oli ihan eri meininki kuin ennen. Menin sillä samalla nuorella, valtavalla ruunalla kuin viimekin tunnilla - tästä voisi tulkita, että tallilla menee hevoset yleensä kaksi kertaa peräkkäin samalle, vaikkei tästä erikseen ole mitään sanottukaan.
Tunnin aihe oli edelleen pohkeenväistö, joka sujuikin jo tosi mallikkaasti ja tasaisesti ja sain hyviä vinkkejä esim. tahdin ylläpitoon. Hevosen ongelma väistössä oli edelleen se, että se ei suostunut asettumaan oikein, vaan jos vaati asettumista, se lähti jo perä edellä etenemään. Tyydyin siis siihen, että kaula oli mitenkuten suora (samaa kiemurtelua kuin viimeksi oli tässäkin havaittavissa, mutta kun hevonen on nuori ja muutenkin kaulastaan notkea ajattelin, että antaa olla kunhan sen saa rungostaan suorana ja etuosa edellä väistämään. Olin kyllä itsekin tyytyväinen suoritukseen, varsinkin kun opettajan neuvosta älysin löysätä sisäohjasta, jolloin heppa alkoi kulkea paljon rennompana. On se vaan ihme juttu, miten tuollaiset "pikkuasiat" (tai siltä tuntuvat jutut) voi vaikuttaa niin älyttömästi koko suoritukseen.
Tälläkin tunnilla ärsytti kuitenkin se, että nyt tunnilla oli mukana irtotuntilainen, joka ei pysynyt kyydissä yhtään vaan seisoi melkein koko tunnin aina jonkun edessä. Oli keskityttävä siihen, että yhtäkkiä edessä oleva hevonen saattoi pysähtyä tai kääntyä suoraan eteen vaikka tuli laukassa ihan selkeästi uralla. Ja opettajan aika meni tähän vähän liialta osin. Hevonen oli kiva, tehtävässä oli paljon mihin pystyi keskittymään ja silti tuollaiset asiat jäävät kaivelemaan.
No, nyt pieni kesälomabreikki, ehkä se tekee ihmeitä tuonkin tallin suhteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti