Sain viikko takaperin mielettömän draivin siivota kotona - ja tajusin että mun tavaramäärä suorastaan oksettaa. Sitä tursuaa joka suunnasta, kun antaa itselleen luvan nähdä sen kaiken. Yäk! Sitä on kaapin päällä, sisällä, hyllyn takana, tungettuna joka puolelle, pakattuna erinäköisiin laatikoihin ja nyssäköihin, piilotettuna muka jonnekin perille. Jo riittää! En tiedä sitten, miten paljon tyhjennysinto liittyy henkiseen "kuorman purkamiseen" mitä koen taas tässä pitkin syksyä ja alkukevättä käyneeni, mutta en jaksa välittääkään. Tavara saa mennä, piste.
Mutta on se vaikeaa. Ensinnäkin vaikeaa on yksittäisen esineen kohdalla luopua itse tavarasta. "Tämän sain lahjaksi siltä ja siltä", "tämä hankittiin yhdessä sieltä", "tälle kaverini nauroivat makeasti tupareissa". Vaan haluan silti uskoa siihen, että muistot säilyvät ilman niihin liittyvää tavaraakin, jos nyt ovat sitten säilyäkseen. Jos ei, niin ne on eletty, nautittu silloin ja nyt on aika saada uusia kivoja hetkiä.
Toiseksi tuntuu siltä, että mitä enemmän siivoaa, sen vähemmän tavaroita lähtee - kämppä on nyt kuin pommin jäljiltä, joka puolella on vanhoja maalipurkkeja ja muuta mukavaa esiinkaivettua roinaa. Olen kiikuttanut jo lehtiä roskiin ja purkanut sälää ulos talosta, kasannut lähteviä kirjoja ja muuta rojua pinoiksi ja siltikin, siltikin näyttää ettei se tavaran määrä ole pienentynyt yhtään!! Mitä ihmettä?!!?
Lisäksi kierrätys on empiiristen kokeiden mukaan vaikeaa! Ei ole nimittäin ykskaks ihan yksinkertaista päästä eroon edes vanhasta tietokonepöydästä saati sitten vuoresta kirjoja, vaatteita, sisustustauluja ja muuta sälää. Vanhat silmälasit vein jo silmälasikauppaan, joka säilyttää niitä seuraavaa keräystä varten, mutta muuten vasta mietin mitä tehdä.
Mitä tehdä vanhalle polkupyörälle, joka on koko perheelle liian pieni ja vietti yhden talven ulkona parvekkeella näyttäen nyt just siltä kuin voikin kuvitella? Romuksi vai haluaako joku onneton kuluttaa siihen hermoja ja vaivaa (ja rahaa, aika paljon) että tekee siitä vielä pelin?
Luopuako kenkäkaapista vai ei? Kenkien määrä on vakio tai nousujohteinen, näin olen ollut huomaavinani ja nykyinen kaappitila on vähän knafti asunnossa. Silti se töröttää vähän huonossa paikassa olohuoneessa tällä hetkellä... Kyllä siihen on tottunut jo, kunhan mietin.
Luopuako vanhasta hanasta, joka jäi yli kun uusi tiskikoneyhteensopiva versio asennettiin? Siellä se nököttää varastossa.
Saanko kaiken kaatikselle menevän tavaran mahtumaan autoon kerralla? Saanko jonkun kaverin mukaan Sortti-asemalle tyhjentämään ne ulos kotterosta ja lavoille. Se ei ole ihan simppeli juttu yksin.
Mitä tehdä käyttämättömille bambusäleverhoille, jotka olivat liian kapeat olohuoneeseen? Tykkäisin edelleen niistä, mutta hitsit, etteivät ne nyt sovi mihinkään...
Nämä ja miljoona muuta aihetta pyörivät päässä. Ei ole ihan simppeliä, ei. Pitäisi ehkä olla, vähän suoraviivaisempaa ainakin. Ei ihme, etteivät ihmiset kierrätä enemmän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti