Oon nyt puolitoista viikkoa jaksanut mellastaa kotona, mikään siivousbuumi ei ole aiemmin kestänyt ihan näin kauaa. Kerrassaan hämmentävää.
Tosin nyt ollaan "siivouksessa" edetty siihen pisteeseen, että olen tyhjentänyt tavarasta saunan, kaapit ja hyllyt. Mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että se sama tavarapaljous on enempivähempi siirretty piilosta (missä se on jo melkein kaksi vuotta lymyillyt) näkyviin. Yllättäen tämä ei ole lisännyt mun asumismukavuutta saatika lämpimiä, ystävällisiä tunteita niitä tavaroita kohtaan. Halu heittää "kaikki veks" on kasvanut järjettömiin mittasuhteisiin, mutta samalla koen jonkinasteista uupumusta katsoessani kaikkea sitä kamaa ja miettiessäni mihin ihmeeseen voin kaiken sen työntää. Jokaiselle ylimääräiselle tavaralle kun pitäisi keksiä seuraava paikka, Suomessa kun ei voi ymmärtääkseni vain tiputella epätoivottuja tavaroita parvekkeelta ja unohtaa ne. Tai en ainakaan kehtaa, vaikka houkuttaisikin.
Vähän olen päättänyt vetää takaisinpäinkin, sen polkupyörän suhteen. Laitan sen pyöräkellariin ja huollan kevään tullen, myyn tai annan sen jollekulle joka sitä tarvitsee. Mutta siirrän sen silti pois kellarikomerosta tänään. Ja tänään lähtee myös yksi vanha ATK-pöytä ja laatikosto ja ehkä yöpöytäkin matkalle kohti uutta elämää. Ai niin, on siellä vielä semmoinen IKEAn tavallinen sohvapöytäkin, tosin en tiedä ottaako kukaan semmoista. Mutta kokeillaan kuitenkin.
Lauantaina kirpputorille ja ensi viikolla kierrätyskeskukseen ja kaatopaikalle, kirpparilla myymättömät vaatteet UFF:ille ja kaikki pahvit ja lasit ja muu sälä kierrätykseen. Eiköhän se sitten ala siinä olemaankin. Tai ei ala, mutta sillä saa isommat pois alta, että voi pienempiä sitten ajan kanssa miettiä. Ja sitähän riittää.
3 kommenttia:
Hyvä sinä! Toi on varmaan kaikkien raskain vaihe, kun kaikki kama on esillä ja koko ajan silmissä. Tsemppiä!
Eikös sulla ole melkein uusi pyörä? Miksi olet siitä luopumassa?
Mä olen ensi viikon lomalla, ja olen oikeasti ajatellut ryhtyä samaan hommaan... Meilläkin kun tuota tavaraa on TODELLA paljon..
Kiitos tsempistä - sitä tarvitaan. Vaikka eilen helpotti kyllä älyttömästi kun vietiin Otaniemen kierrätyskeskukseen nuo muutamat rojut, kellarikomerossakin on jo tilaa pyörähtää ja näkee mitä kaikkea siellä on.
Pia: Nyt on siis kyseessä pikkuveljen vanhasta pyörästä, jonka sain itselleni kun edellinen pyörä varastettiin. Uutta pyörää en ole mihinkään viemässä, se on mun kulta :) Jätin vanhan nyt taloyhtiön pyöräkellariin auki - josko sen joku vaikka haluaisi viedä..?
Jenni: Onnea vielä tätäkin kautta ja jos ryhdyt tuohon niin hurjasti tsemppiä! Prosessi tekee just tuommoisissa muutoskohdissa tosi hyvää, mutta hitsi että se on kanssa rankka!
Lähetä kommentti