Tein maanantain ratsastustunnilla mitä en ollut tehnyt varmaan vuoteen - hyppäsin esteitä! Olipahan hauskaa, kun hevonen alla oli ainakin ok menossa ja estekorkeudet eivät olleet vielä niin huimia, että olisi tätiä alkanut missään kohti ahdistaa.
Tehtiin alkuun semmoisia pikkuilkeitä tehtäviä, missä piti ensin mennä ravikavalettien yli ja sitten ottaa käynti, pysähtyä, käynti ja laukannosto kaikki kevyessä istunnassa ilman, että asento muuttuu. Yllättävän hankalaa, onneksi hevosen askel oli todella tasainen ja runko sopivan pyöreä, että siitä sai kivasti jaloilla otteen. Olin yllättynyt siitä, miten vakaalta kevyt istunta silti tuntui, vaikkei sitä olekaan tässä välillä käyttänyt juurikaan. Kuitenkin noissa siirtymissä huomasi, että kun pitää tehdä muutakin kuin vain matkustaa, alkaa selkä mennä helposti notkolle, pohje irrota ja ennen kaikkea yläkroppa työntyä eteenpäin jolloin tasapainon pito on vaikeaa. Lisää treeniä siis.
Mentiin kivasti yli kaikista kavaleteista, in-out-laukkasarjoista ja yksinäisistä esteistä, se mistä sain palautetta oli se, että jahtasin varsinkin pitkissä lähestymisissä hevosta liikaa. Hyvä että sanottiin, en ollut tajunnut edes tekeväni tuota. Tuli käsky ratsastaa hevonen sellaiseen liikkeeseen käännöksessä esteelle, että kun sen suoristaa linjalle voi olla jo "tekemättä mitään" (siis lähellä pollea, muttei enää ajaen). Kyllähän se paremmin meni niin. Jännää, miten sitä itse haluaa ratkaista nuo tehtävät vaikka heppahan sen oikeasti paremmin osaa monesti tehdä ja hermostuu vaan kun toinen sekoittaa. Kaikki esteet, joille huomasin jotenkin määrääväni meni heikommin kuin ne, joissa olin ihan tasaisesti ja tein päätökset vähintään 10 metriä ennen estettä.
Kiva tunti oli, mutta huomasin, että kun mentiin esteitä yksittäin niin kaikki oli hyvin ja sitten kun ne piti ratsastaa putkeen ratana niin yhtäkkiä alkoi jännittää. Ihmeellistä. Kyllä se siitä huolimatta hyvin sujui ja pointsit luottosuokille, joka kantoi kiltisti kaiken yli ja teki hommasta vielä tosi kivaa. Ens maanantaina pitäisi taas hypätä ja odotan sitä ihan innolla!
2 kommenttia:
Oi! Hyppäämistä on ikävä! Siitä sai aina sellaisia kiksejä ettei mistään. Itsensä voittamista. Voi juku. Kerro sitten taas, miten ensi viikon estetunti meni? Ei kuulosta siltä, että tuo tunti olisi ollut siellä "yhteisellä" ;) tallillamme, vai oliko?
Kyllä juurikin se talli ja itseasiassa sama kiva suokkitamma, josta taisi viimeksikin olla puhetta :) Estehirmu siis. Palataan huomenna esteraportin kanssa, jännä nähdä kun on sijaisope mitä saadaan nyt aikaiseksi..
Lähetä kommentti