Paimenkoira :)

Oltiin tänään taas tallilla katsomassa, mitä ms Ada nyt sanoo hevosista. Viimeksihän homma oli vähän jännää ja nytkin alussa Ada oli ilmeisen levoton hevosten lähietäisyydellä. Homma alkoi lutviutua siinä vaiheessa kun lähdettiin kahden ratsukon voimin kävelemään ja minä ja koira tultiin mukana kävellen, välillä edessä ja välillä takana. Ja siinä vaihessa kun sain luvan päästää koira tallinpihassa vapaaksi homma oikeastaan rentoutui kokonaan - jotenkin se, että se sai itse ratkoa tilanteen ilman että minä roikun narussa helpotti sitä ihan selkeästi. En tiedä missä vaiheessa jännitys vaihtui paimennusviettiin, mutta yhtäkkiä kun katsoin laitumelle siellä se koira teki hienoja kaaria ja yritti pitää pollet kurissa :) Hevoset tosin vetelivät ruohoa sen verran antaumuksella, etteivät lotkauttaneet korviakaan näille yrityksille vaan pysyivät paikallaan kuin tatit, mutta silti oli hieno katsoa koiran menoa. Jos pääsisi mukaan johonkin paimennuskurssille, niin Ada pääsisi kokeilemaan siipiään (tassujaan?) ihan oikean (ja vastaanottavaisemman) lajin kanssa. Nuo on vaan jänniä hetkiä nuo, joissa koiralla ihan selvästi kytkeytyy aivoissa joku syvempi yhteys päälle.

Ja voi pojat, että tallireissun jälkeen pientä väsytti...