Siivous vie yöunetkin...

Viime yön unisaldo reilu 2h. En sitten tänäänkään mennyt savateen, usko loppu jo kello neljä kun päätin, että kahden tunnin yöunilla ei kyllä voi treenata. Sen sijaan yö oli näemmä hyvä aika:

• maalata kaappi
• etsiä kadonnutta lääkereseptiä, joka pitäisi uusia
• mapittaa vanhoja laskuja
  
• vaihtaa kukkiin multia (ei sentään kaikista, mutta pariin ehdin)
• kerätä turhat sohvatyynyt kellarikomeroon menevään kaappiin
• järjestellä nappilaatikkoa
• putsata tietokonetuoli vaahtopesulla
• siivota koriste-esineet piiloon kaappiin
  

Jne. Yritin kyllä siis välissä saada unta, ja sitten 1,5 h pyörittyäni aina turhauduin ja olin vähän aikaa pystyssä ja taas koitin nukkua. Huonolla menestyksellä. Jossain vaiheessa tiesin, että meni ihan överiksi, kun päätä särki, mutta silti ei vaan tullut uni silmään. On mennyt tämä siivoaminen ja järjestely jo aivoon asti, kun pitää yökaudet luupilla miettiä, miten nyt järjestää tavarat ja minne viedä mikäkin tavara.

Viikonloppu oli oikeastaan tätä samaa samaa - lauantaina olin kaverin kanssa Jäähallin kirppiksellä myymässä ja ihan kivasti pääsin tavarasta eroon. Paikalle tulee myös Kierrätyskeskuksen auto aina kirpparin jälkeen, joten sinne pystyi tunkemaan myös tavaroita, joita ei sitten enää saanut myytyä. Eli juuri mitään ei tarvinut tuoda takasin, hyvähyvä! Sunnuntaina autoin kaveria muutossa, pesin pyykkiä, järjestelin ja vein keräykseen pahvit, paperit, lasit, metallin, patterit, vanhat lääkkeet ja muut roskat, mikä - jos ei muuta - teki ainakin itselle sen olon, että homma pyörähti taas vähän eteenpäin. Olen myös tässä siivoustohinassa yllättänyt itseni ja alkanut laittaa tavaroita automaattisesti paikoilleen, se on tavallaan jopa ihan kivaa nyt kun kaapit ovat tyhjemmät ja tavaroilla on oma paikka.

No, ehdin yön aikana tekemään loppujärjestelyn suunnitelman, johon kuuluu tänään reissu Lundiaan (tietokonetaso tulee kirjahyllyyn, kun siinä on tilaa nyt kun kirjat ovat lähteneet veks - tai siis lähtevät) ja myöhemmin viikolla kaatopaikalle ja kierrätyskeskukseen. Pidän peukkuja, että vastaanottavat kaikki nuo mun kirjat, se olisi iso helpotuksen huokaus kun niille löytyisi paikka. Kirjat on sen verran rakkaita kuitenkin, että niitä olisi raskasta tunkea roskikseenkaan... Jokatapauksessa urakan pitäisi olla valmiina ensi viikon torstaihin mennessä. Toivottavasti sitten osaan taas myös nukkua..