21.3.2010

Ratsastusleirillä

Olin viikonlopun kavereiden kanssa ratsastusleirillä - nyt on vatsalihakset kipeänä ja onnellisen väsynyt olo. Mukana oli ystävä, joka on juuri hankkinut oman hevosen ja toimi virallisena kuvaajana, joten ekaa kertaa mukana on myös videokuvaa. Tekemistä vielä on istunnan ja ennen kaikkea hevoseen vaikuttamisen suhteen (vai voiko näitä oikeasti eriyttää?), mutta kivoja hetkiä tuli koettua. Ystävä päästi myös kokeilemaan oman hevosensa ratsastusta (siitäkin videokuvaa, jahka saan ladattua) ja tänään kokeilin ekaa kertaa myös ohjasajoa. Mielettömän kivaa!

Kävin lauantai-aamuna myös vähäsen juoksemassa (mikä oli tooooosi hyvä idea edellisillan rappion jälkeen - sykkeet olivat jo lähtiessä korkealla). Juoksin tai kävelin sykkeiden mukaan noin 30 minuutin lenkin ja kun siihen päälle ratsastin ensin 1,5 h kunnon tunnin ja hääräsin tallilla ja ratsastin kaverin hevosellakin, oli lauantai-iltana silmässä jo aika iso väsy...

On se vaan hyvä olla välillä uuden opettajan opetuksessa, nyt ainakin tuntui siltä, että tuli pari isoa ahaa-elämystä. Opettaja puhui mulle paljon siitä, että menen helposti ylärintakehästä yliryhtiin, minkä seurauksena hartiat jännittyvät ja rintakehä jää itseasiassa vähän liian eteen (tai painopiste itseasiassa). Kun ajattelen hartioita enemmän etualaviistoon, pääseen luontevammin siirtämään rintakehän vähän taaemmas ja kädetkin pysyvät rennompina. Samaten kommenttia tuli pohkeesta, joka jää helposti kaivamaan muttei vaikuttamaan - pitäisi siis miettiä, milloin sitä käytetään edessä ja milloin paikallaan. Jossain videossakin taitaa kuulua, että ope halusi ympyrät ja avotaivutuksetnimenomaan siten, että sen sijaan, että sisäpohkeella siirretään koko hevosta ulospäin, siirretäänkin sisä- ja ulko-ohjalla sekä edessä käytetyllä sisäpohkeella hevonen linjan sisäpuolelle. Lisäksi nilkat jäivät kuulemma jäykiksi enkä jäänyt odottamaan (varsinkaan käynnissä ja laukassa) istunnalla vaan jäin punkemaan hevosta tai olin muuten vaan hevosen "edessä".


Lauantaina meni vähän vanhemmalla kimolla ruunalla, jonka koin aika hankalaksi ratsastaa sen vuoksi, että se oli tosi jäykkä ja lisäksi sillä oli taipumusta lähteä kiitämään alta pois. Ajattelin etukäteen, että se olisi enemmänkin ollut laiska, mutten osannut varautua siihen, että laukassa se tosiaan oli kiitämässä alta pois, mitä oli vaikea korjata koska kun sen yritti kääntää ympyrälle, se tuppasi kaatumaan sisäänpäin aika holtittoman tuntuisesti. Se teki tosi kiltisti tehtäviä kyllä, esimerkiksi pohkeenväistössä se oli ihan kuningas ja liikkui ajatuksesta. Siinä pystyi hyvin harjoittelemaan rentoa kättä ja suoraa kroppaa. Mutta laukka jäi töksähtäväksi enkä oikeastaan saanut koko tunnilla sitä kulkemaan yllä olevaa kuvaa paremmin. Pitkänä mennään ja tuo kieli roikkui ulkona koko tunnin ;) Olin silti aika tyytyväinen tähän istuntaan, varpaat sojottavat kyllä kamalasti ulos ja ohja on liian löysä, mutta muutenhan tuo asento on aika levollinen ja linjat suoria. Jee, jotain on opittu!

Videot ovat sunnuntain tunnilta, jolloin menin kivalla (mutta vähän pienellä) tammalla, joka oli koostaan huolimatta älyttömän vahva. Se osasi loistavasti varsinkin oikeaan kierrokseen työntää lavan eteen ja singahtaa kovaan vauhtiin niin, ettei mulla enää riittänyt vatsalihakset ja hauikset pitelemään hevosta (mikä myös näkyy kuvista ;). Lopussa se rentoutui ihan kivasti, mutta kamerasta loppui akku, joten juuri siitä pätkästä ei ole videota.



Tässä ekassa videossa tehdään ympyrällä sitä harjoitusta, jossa yritettiin saada hevo suorana (siis taipuneena niin, että etu- ja takajalat kulkevat samaa linjaa, eikä poikittaen niin kuin nyt). Tamman satula nitisi jostain syystä koko tunnin, ignooratkaa se ääni. Videosta näkyy nuo mun onnettomat varpaat, jotka sojottaa ulos koko ajan.



Tokassa videossa kuuluu kaverin kommentit ja maiskuttelu, huomatkaa kuinka tamma on lähdössä lentoon ;) Huomatkaa myös, miten ratsastaja ennakoi opettajan ravikäskyä ja joutuu tekemään koko homman uudelleen...



Vikassa näkyy mun meeeeeelkoisen terävät ohjasotteet, joilla yritin pitää hevosta ruodussa aina kun se lähti viipottamaan. Tässä vaiheessa olin jo niin kertakaikkisen väsynyt, että palasin näemmä kaikkiin vanhoihin ratsastusongelmiin, istunta ei enää ollut tiiviisti satulassa ja yläkroppa kääntyi eteenpäin, ohjasotteista tuli apinamaista vetoa. Se kyllä tuntui vielä pahemmalta kuin näytti, mutta jokatapauksessa tasapainoon ratsastaminen oli vaikeaa, kun tamma olisi tarvinut paljon enemmän apuja, jotta se olisi keskittynyt. Opettaja antoikin tälle ohjeeksi, että "ajattele niin, että kolmen askeleen jälkeen se on jo unohtanut mitä piti tehdä eikä jaksa keskittyä, sitten viimeistään pitäisi jo antaa uudet avut". Kyllä mä joskus vielä opin :)

3 kommenttia:

Sanna kirjoitti...

täältä puuttuu tuo tykkää-nappula :) istut kyllä niin hyvin tuolla Moonikan kyydissäkin. :) Ilmoittele jos ajelet Treelle tästä ohi, niin voit käydä treenaamassa Jurria matkalla.

Juliana kirjoitti...

Oli täällä joskus se tykkää-nappikin, mutta se oli Bloggerin toteuttamana niin karu, että poistin ;)

Tuun Jurritreeneihin (miten toi kuulostaa viikonlopun jälkeen niin kierolta??) tosi meielläni. Kiitos emännälle!

Juliana kirjoitti...

Ja osaan näemmä kirjoittaa. Siis mielelläni, piti tuon epämääräisen sanan olla...