Disclaimer: tää juttu on nyt ollut valmiina ja kirjoitettuna yli viikon, mutta yllättäen en saanut aikaiseksi julkaista sitä - koska en jaksanut ladata kuvia. Nyt ne on ladattu, mutten jaksa enää säätää tekstin kanssa, joten se on nyt sitten viikko sitten sunnuntaina kirjoitettu vaikka julkaistaan vasta nyt. Ja joo, kyllä se tekstissä mainittu kylkiluu ilmeisesti on jotenkin murtunut tai viallinen, koskapa on erittäin auau edelleen ja kaikki syvään hengittämisestä ratsastamiseen on kivuliasta puuhaa. Mutta parantunee itsekseen kevään myötä.
---
Kävin viikonloppuna parhaan kaverini luona Turkkusessa, tarjolla oli mahtavan kolmen ruokalajin kulinaristisen ilotulituksen lisäksi kiva teatteriesitys Linnateatterissa. Esityksessä vilahteli Star Warsit, natsit, teinit, hurttia Turku-Tampere -huumoria, mikä nauratti makeasti. Se, että onnistuin samalla reissulla kaatumaan (ihan selvinpäin) vasten pöydänkulmaa ja saamaan kylkiluuni naarmuille ei kamalasti enää naurattanut... Nyt sattuu nauraminen ja yskiminen ja istuminen tuntuu vähän ajan päästä vähän jännältä. Onneksi mustelma alkaa jo vähän laskea ja elämä voittaa, mietin vaan että miksihän pitää kaikkea tuollaistakin mennä säätämään. Normaali ihminen olisi vain istuutunut siihen sohvalle, mun pitää yrittää loikkia.
Hyvän ruoan ja seuran lisäksi tarjoiltiin myös ulkoilmaa, ja päivä oli aivan käsittämättömän upea! Uhosin syksyllä bloggailuinnon ollessa korkealla, miten otan sitten kaikkia ihania lumikuvia. Vähän vähiin on kyllä tältä talvelta tän ihme väsymyssynkistelyn vuoksi jäänyt, mutta otin sitten vähän kiinni kun kerrankin sattui kamera mukaan :)
En tiennyt, että jäniksetkin uppoavat lumeen??
Törmättiin ilmeisesti larppaajiin, joilla oli joku peli kesken. Kalke oli aika kova, että ihan pelkillä bofferimiekoilla ei menty...
RiXa tekee killerihyvää marjakiisseliä. Joten kun olin kerran räpsimisen makuun taas päässyt, päätin että se ansaitsi oman kuvansa.
Ja nyt melkein ekaa kertaa kuvaa musta, kiitokset RiXalle sen näpsäisystä! Huomatkaa, miten pätevät ulkoiluvermeet kaupunkilaistyttö on laittanut kävelylle. Takkikin on lainassa, koska villakangastakki olis ollut urpo kävelyllä. Ja kylmä, I bet.
2 kommenttia:
Jos se kylkiluu on murtunut, niin ei siihen tosiaan mikään sen kummemmin auta. Omalla kohdalla käteen lykättiin paketti buranaa - mikä on ihan fiksua, miksi turhaan kärsiä kipua tuollaisesta asiasta, kun sen saa poiskin. Tsemppiä kylkiluulle!
Kiitos - sitä tarvitaan :) Just ratsastusleiriltä tulleena voin sanoa, että Burana on kaveri. Jotenkin ärtyi ja tuntuu taas yhtä pahalta kuin viikko takaperin...
Lähetä kommentti