Joo. Maanantaina se taas alkoi, se savate. Kroppa tuntuu olevan ihan mössöä tänään. Olisi vaan pitänyt muistaa, että nuo treenit on rankkoja, vaikka kuinka peruskurssi onkin. Otin vielä maanantaina parikseni sellaisen kivan mieshenkilön, jonka kanssa sitten teki kaiken vähän kovempaa kuin mitä olisi kannattanut. Viisastuin kerrasta ja eilisaamun tunnille pyysin yhtä mukavaa tyttöä ja tein just niin löysästi kuin mitä kroppa käski. Eli tosi löysästi...
Oli silti tosi kivaa mennä taas savateen kun oli tuttu paikka - ainoastaan metron putkivikojen takia piti muuttaa reittiä ja harhailin bussilla vähän ohi pysäkistä. Mutta perille löytyi ja niin pois päin. Nolotti vaan vähän kun jatkokurssilla oli samat tytöt joiden kanssa kävin peruskurssia ja sitten piti selitellä miksen ole käynyt syksyllä ja miksi nyt olen peruskurssilla (taas).
Maanantain tunnilla opeteltiin suora lyönti ja suora potku. Olin yllättynyt siitä miten paljon kotoisammalta liikeradat tuntuivat näin toisella kertaa - vaikka voima kaikesta olikin syksyn tauon jälkeen kadonnut. Oli kivaa kun sai parin kanssa kunnolla sparrata, taas vain tuli esiin se sama kuin ennenkin eli aamulla puoli tuntia jaksaa keskittyä ja sitten herpaantuu. Oikein nolotti kun töhmin paikkojen näyttöä ja pari katsoi ihan ymmyrkäisenä ettei se sarja nyt kyllä noin mennyt... Punnerrukset tuntuivat edelleen pahalta, vaikka olin treenannut niitä! Oli pakko tehdä naisten punnerruksina. Muuten lihaskunto oli ihan ok. Liikkuminen oli yhtä tönkköä kuin ennenkin, jotenkin mun mielessäni taistelee semmoinen edes-takaisin pompinta niin kuin Rocky-leffoissa on ja sitten laukkahypyt - enkä saa siitä välistä tehtyä mitään fiksua jossa olisi liike ja suunta. Vaikea yhdistelmä. Vikat 15 min oli vaikeita, hyydytti älyttömästi. Mietin jälkikäteen, että olisi ehkä pitänyt vielä enemmän juoda edellisenä päivänä ja aamulla.
Keskiviikon aamuherätys oli KAMALA. Jaksoin kuitenkin kaapia itseni sängynpohjalta kun kieltäydyin ajattelemasta asiaa yhtään, nousin vaan ja iskin kamat niskaan. Bussillakin osasin mennä jo ihan tyylikkäästi oikealle pysäkille. Olin juonut paljon enemmän myös varastoon. Huomasin heti alussa, että pohkeet oli koko hommasta eniten jumissa ja liikkuminen olikin tunnin vaikein osio. Lihaskunto tehtiin pariharjoitteena ja muutenkin oli aika paljon tekniikkaa. Lopputunnista päästiin taas riehumaan säkin kanssa, mutta ei vaan irronnut lihaksistosta kunnolla. Vointi oli tosin muuten hirmu paljon parempi kuin maanantaina.
Kaikesta huolimatta oli hirmu kivaa taas tuolla, vaikka nyt on selkäkin kipeä ja pohkeilla ei oikein kävele, on fiilis kyllä lajista edelleen ihan yhtä mahtava!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti