9.4.2010

Hyvät vinkit

Jäin keskiviikkona ratsastustuntini jälkeen juttelemaan ratsastusopeni kanssa, mulla on tapana jäädä suustani kiinni siellä kun meillä on illan vika tunti :) Ope on tehnyt vuosikausia fysioterapeutin töitä ja antanut ratsastustunneilla loistoneuvoja milloin mihinkin lonkan jähitykseen jne. Nyt kysyin vatsalihaksista - olen seurannut pikkuveljen innostamana netissä vellovaa keskustelua siitä kannattaako "tavallisia vatsalihaksia" (=ab crunches) tehdä lainkaan kun 95% kansasta tekee ne aivan päin seiniä vai pitäisikö tehdä staattisia lankkuja (vatsa-, kylki- ja selkälankkuja). Ope myönsi, että lankut ovat hyviä ja että hän aikoinaan oli tyrmistynyt siitä, kun ihmiset jotka olivat käyneet vuosikausia hänen vetämissä jumpissa tehden satapäin niitä vatsalihaksia saivat silti oikeissa vatsalihastesteissä luokattoman huonoja tuloksia -> koko liike oli tehty lonkankoukistajilla.

Ope kuitenkin näytti hyvän (musta vähän pilatesmaisen) tavan tehdä nimenomaan ratsastajalle sopivia vatsoja: maahan selälleen, jalat vähän koukkuun ja sitten noustaan puoli-istuvaan asentoon ylävatsoilla (napa kiinni selkärankaan ja selkä ojennettuna) pitäen käsillä tukevasti päästä kiinni ohimojen kohdalta (eli tuetaan päätä ylempää kuin ainakin minä olen tottunut), niska suorana ja rentona. Sitten aletaan taputtelemaan varpailla maata niin, että toinen jalka on aina ilmassa ja toisen varpaat koskettavat maata. Aika evil liike, tätä kun tekee hetken niin kyllä tuntuu. Lisäksi ope suositteli semmoisia lantiorullauksia, jossa lantiota ei nosteta kuin 10 cm irti maasta, mutta keskitytään siihen, ettei ristiselkä hievahda maasta missään kohtaa ja alavatsa liikkuu yhtenä pakettina napa vedettynä kohti selkärankaa. Tulkitsin itse tästä, että syvät alavatsan lihakset olisivat näissä eniten kohteena.

Sitten ope katseli vähän paremmin mun asentoja ja totesi, että mulla on oikea hartia selvästi alempana ja taaksepäin kiertyneenä kuin vasen. Lonkkakin on ilmeisesti epätasapainossa, koskapa tein sellaisen polvennostotestin, jossa katsottiin lähteekö asento vaappumaan kumpaan suuntaan enemmän - olin todella yllättynyt, että oikea puoli (=vasen jalka ilmassa) oli vaikeampi. Kuulemma keskimmäinen pakaralihas on molemmilla puolilla vähän heikko, enemmän vielä oikealla. Hyvin todennäköistä on, että juoksun ja ratsastuksen lonkkaongelmat johtuvat siitä, että vasen lonkka jää liian taakse -> vasen lonkan koukistaja ei saa tarpeeksi lepoa vaan on jatkuvasti vähän jännittyneenä. Se tukisi sitä kokemusta, että esim. juoksussa on helpompaa mennä vähän alamäkeen, jolloin jalkaa saa helpommin työnnettyä kunnolla taakse ja lonkkakin alkaa rentoutua.

Notkoselkähän mulla on aina ollut (sukuvika, kiitos geenit ;) ja sen vuoksi syvät vatsat ovat kaikessa ensisijaisen tärkeät. Testattiin lonkan vinous ja lattialla näytti siltä, että saan notkosta huolimatta selän suoraksi ja molemmat lantioluut aika tasaisesti, kunhan vaan käytän samalla syviä vatsalihaksia. Sain ohjeeksi tehdä myös selkälihaksia selkärangan tueksi - ne pitää kuitenkin tehdä niin, että lantio on siinäkin käännetty "napa kohti selkärankaa"-muotoon ja lantioluut ovat tasaisesti molemmilla puolilla. Katse saisi olla jopa enemmän vinosti eteen-alas, olen aina luullut, että vaan tuijotetaan lattiaa (sama koskee muuten niitä lankkujakin, kuulemma hartia-selkälinja voi mennä pieleen siinä jos katse on liian alas).

Aika paljon sulattelemista tuli, mutta hyvällä tavalla. Nyt lähden ratsastamaan ja viikonlopuksi koiravahdiksi kaverille, jee! Tulossa siis liikunnallinen viikonloppu kivassa koiraseurassa! Olo on vähän flunssamainen, viluttaa koko ajan, mutta eiköhän se lähde kun ottaa rauhassa ja pitää itsensä lämpimänä.

5 kommenttia:

Rooibos kirjoitti...

Ratsastuksenopesi kuulostaa kovasti minun entiseltä ratsastuksenopeltani :). Saattaapi olla hyvinkin sama ihminen, jos vaikuttaa eräällä oikeassa sivupalkissasi löytyvällä tallilla? Tosi hyvä ope! Harmi, että itselläni ei nyt anna aika periksi käydä vakituiseen hevosen selässä...

Juliana kirjoitti...

Kyllä, ope on yhden sivupalkkitallin vaikuttaja :) Onpa hauska sattuma! Sun esimerkistäsi innostuneena oon naputtanut täällä tekstiä ja aion jatkaa toivottavasti koko viikonlopun.

Rooibos kirjoitti...

Voi juku, onpa maailma pieni! Hauskaa :). Ja kiva, että minusta on ollut esimerkiksi asti, välillä kun tuntuu etten kykene mihinkään, saati sitten innostamaan ketään. Kirjoitustsemppiä sinne!

Juliana kirjoitti...

Kyllä se kuule aina motivoi - silloinkin kun toinen kirjoittaa, miten ei suju ja tökkii ja ei tule semmoista tekstiä kun haluaisi. Sulla on sentään ollut rohkeutta tarttua tuohon kirjoittamiseen, se on tosi iso juttu.

Rooibos kirjoitti...

Tällä hetkellä rohkeus on kyllä aika nollissa ja tuntuu etten osaa mitään... yhh. Mutta näitäkin tulee, pitää vain ajatella, että vaihteeksi tulee sitten muitakin mielialoja.