Huhhuijaa, joistain viikoista ei voi kuin sanoa, että onpa kiva sentään että ne on takanapäin. Eipä sillä, kivoja hetkiä ja fiiliksiä tähänkin viikkoon on mahtunut, on vaan taas juostu niin tukka putkella että se hetkien maistelu on jäänyt vähän vähemmälle. Ja vaikka kuinka lupasin, niin unistahan se on taas tingitty tietysti (tosin ennen sitä jäi kyllä kuoro ja ratsit).
Niin kuin yleensäkin, nytkin on tuntunu siltä, että jos vaan voi asiat kerääntyä samalle aikajaksolle, niin ne tekee sen (riemusta kiljuen). Niinpä tällä viikolla ei suinkaan ollut kaksi tenttiä vaan vielä hillitön määrä duunin deadlinejä, niin että töissä on paahdettu nyt niska limassa taulukkoa ja sieltä sännätty suoraan kotiin lukemaan. Nyt voi sentään hetkeksi hengähtää, sillä aamulla oli (tän viikon) vika tentti ja työasiatkin näyttäisivät siltä, että saan ne tänään (tai mahd. pienellä viikonloppuviilauksella) pois alta. Huhhuh! Viikonlopuksi on sentään kivaa, kaverin tupaantuliaiset ja kuoron keikka (johon tietty voisi joskus harjoitellakin, mutta onneksi on sama setti kuin Loviisassa kesällä :)
Ajattelin nyt viikonloppuna silti laittaa rempalleen menneen elämän taas about kuntoon, hoitaa rästiasiat ja tehdä itselleni kunnon aikataulun, ettei näitä tämmöisiä viikkoja tulisi ihan näin paljon. Nytkin ehdin tän aamun tenttiin lukea about 60% koealueesta - aika vain yksinkertaisesti loppui kesken, kun en viitsinyt ennen maanantaina tehdä asialle mitään. Laskin, että meillä oli tenttiin 17 lukua ja yhden luvun käsittelyyn menee tekstin osalta 2,5 h ja siihen liittyviin tehtäviin n. 1,5. Kevyellä laskutoimituksella lukuaikaa olisi näin jälkeenpäin ajatellen ottaa 68 h, mikä ei ihan vastaa ma-to -iltojen vapaata aikaa mitenkään, varsinkin jos torstaille on lykätty toinen tentti, mihin tulevat kirjat piti myös jossain kohti plärätä.
No, niistä on nyt selvitty. Ja vaikka mikrotaloustieteen laskuharjoituksissa koinkin lieviä ja vähän enemmän vakavia (hysteriaan meneviä) paniikkikohtauksia siitä, etten todellakaan tajua mistään optimoinneista hittojakaan niin tuossa kunnolla lukiessa alkoi tulla pieniä ahaa-elämyksiäkin. Osasin mä tentissäkin jotain, sen verran että läpi meni mutta taidan jo henkisesti varautua uusimaan - olisi kiva jatkoa ajatellen ymmärtää ne asiat ihan kunnolla. Jos olisi ollut kaksi lisäpäivää (tai älynnyt aloittaa 2 päivää aiemmin) niin uskon, että se olisi riittänyt jo ihan eri meininkiin. Ei silti ahista, yhtään. Oli roimasta univelasta huolimatta kerrankin tosi levollinen olo siellä tentissä. (Harmi, ettei se auttanut siltikään muistamaan miten substituutio- ja tulovaikutukset laskettiin...)
Ja nyt, jottei koko viikko jäisi ihan vaan tämän jauhamiseen, niin menen nyt nautiskelemaan ratsastustunnista!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti