Syksypäivät

Syksy on kuitenkin aika ihanaa aikaa, vaikka päivät lyhenevät, valo vähenee ja ilma kylmenee (ja kurjistuu, ainakin jossain määrin). Kun ehtii olla ulkona, muistaa että näissäkin päivissä on oma viehätyksensä:

Kaivopuistossa on oravia. Söpöjä! Niitä nähtiin ihanalla lauantai-aamun aamiaiskävelyllä.

Vaahterat kaikessa loistossaan. Tän aina unohtaa talvella, miten upealta eriväriset lehdet näyttävät kuulaassa syysaamussa.

Jopa maahan pudonneet lehdet ovat kauniita (kunnes tulee sade ja niistä tulee möhkää).

Kivaa on myös se, kun tenttiinluvun sijaan tallilta tulee viesti, että voisi lähteä heppailemaan. Meni ehkä nanosekunti aikaa miettiä, että "jookylmätuun!" Ja sitten olinkin jo autossa matkalla tallille.

Kaikki tallin hepat oli mukana ja omistaja veti kivan reilun parin tunnin maaston upean kirkkaassa syyssäässä. Näin nyt vähän muitakin maastoja, kuin ne missä oon itsekin mennyt. Oli kivaa mennä taas Vaavilla, se käyttäytyi niin hienosti ja jotenkin maastossa saa sen kokemuksen riemusta, joka hevosellekin tulee kun se saa liikkua. Että ei ole niin kovin tärkeää, kuinka hienosti mennään vaan jo se itsessään, että kuljetaan on upea juttu.