Tällä viikolla aihe oli sama kuin viime perjantaina - ja niin oli hevonenkin. Osassa asioista mentiin eteenpäin ja osassa taaksepäin. Sade oli aiheuttanut kentän pohjan huonontumisen niin, että mentiin maneesissa. Silakalla on tosi laaja liike, joten tuntui välillä taas siltä, että ehti tehdä kolme askelta ja sitten toinen pääty olikin taas edessä. Ongelmia aiheutti myös se, että hevonen "säikkyi" toista kulmaa, eli kerta toisensa jälkeen olisi halunnut singota juuri siinä kohdassa kun piti ottaa siirtyä laukkakaarteelta raviin ja suoristaa puomien väliin. Vaan tomeralla ratsastuksella heppa saatiin taas hanskaan ja sainkin jälkikäteen opettajalta ohjeet ratsastaa hevosta aina alusta asti yhtä päättäväisesti. Se on kuulemma eri asia kun hevosen kimppuun hyökkääminen, mistä opettajat aina joskus kommentoivat, itselläni on kuitenkin suuria vaikeuksia erottaa, että milloin on sallittua vaatia kunnolla ja milloin ei. Ilmeisesti pitäisi osata tunnistaa, mitä hevonen oikeasti pystyy tekemään ja vaatia sitä siihen. Minä en kyllä tunnista :)
Silakalla oli vähän helpompi ratsastaa toinen tunti, kun muisti jo vähän miten se toimi. Samaten lyhensin jalustimia ihan reippaasti jolloin istunnan sai tukevammaksi. Ihan jees tunnit ja tykkään kyllä Silakalla mennä nykyään tosi paljon. Kun vaan oppisi sitä paremmin hallitsemaan, nyt se ehtii viilata ratsastajaa linssiin sen kun kerkiää...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti