Tämä olen minä. Osaan kauniita temppuja ja solakat käsivarteni kantavat mut miten päin vaan, kuten kuvasta näkyy. Niin ja mun jalatkin taipuu tuolla lailla spagaattiin, nyt kun olen vähän venytellyt... Ööö...Oikeasti kuvassa on ystäväni (ylläripylläri, meikä oli siis kameran linssin takana), kolminkertainen maailmanmestari (no kidding!), joka jaksoi Loviisassa näyttää miten kivoja juttuja voi tehdä kun vain osaa. Kaikki näytti ihmeellisen sujuvalta ja helpolta ja ja ja ... kevyeltä. Ja mikäs siinä tehdessä kun alla oli ihana sammaleenpehmeä ruohikko. Ehkä Loviisan vedessä on sellaista taikanurmikkoainetta?
Oon päättänyt, että jouluun mennessä saan mun selkääni notkistettua sen verran, että pääsen siltaan. Ja käsiä vahvistettua niin, että pystyn tekemään kärrynpyörän. En ole koskaan osannut mitään muuta voimistelua, paitsi että kuperkeikat sujuivat eteenpäin ja taaksepäin. On sekin saavutus! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti