1) Uni on syksyn prioriteetti numero 1. Menee ohi jopa liikunnasta. Viimeiset kaksi viikkoa on taas menty syystä jos toisesta, kyllähän niitä riittää, semmoisessa putkessa. Ja sen huomaa välittömästi koko kehossa. Kun on väsynyt, sitä vaan odottaa milloin seuraava stressitilanne tulee, positiivisuudesta on giljoona kertaa vaikeampi pitää kiinni, kaikki ärsyttää ja tuntuu siltä, että ihan tavallisista asioista tulee ongelmia. Siispä tän syksyn satsaus tulee siinä, että aina kun voi, pitää mennä nukkumaan eikä jäädä vaan kuluttamaan aikaa.
2) Heräsin tänään aikaisin (omien standardieni mukaan) ja vitsit, että ehtii tehdä vaikka mitä! Mä oon aina pitänyt ilta-aikaani about pyhänä, omana aikana. Mutta fakta on se, että mä en nykyisin tee iltaisin kuin inise ja kato DVD:tä (siis niinä iltoina, jolloin on vapaata tai menojen jälkeen). Ehkä olisi parempi kääntää unirytmi niin, että menisi vaan kylmästi viimeistään kybältä nukkumaan ja heräisi kuudelta. Silloin tulisi ainakin tuo kohta 1 täytettyä, koska unta voi sitten tarvittaessa venyttää, meillä kokoukset alkavat usein vasta ysin maissa töissäkin.
3) Oon nyt pari viikkoa lukenut improvisaation isän Keith Johnstonen kirjaa Impro. Pistää ajattelemaan. Tila, status, spontaanius. Oon nyt maanisesti havainnoinut ympärillä olevia ihmisiä ja ennen kaikkea itseäni, ja todennut että tässäkin suhteessa on syytä muuttua. Elämässä on tilanteille ja tarjouksille avoimia ihmisiä ja sitten sellaisia kuin minä, jotka ensin miettivät juttuja pari päivää ja vaikka päättäisivätkin, että joo - niin tilanne on jo mennyt. Tätä voi kuulemma harjoitella - kuka siis haluais harjoitella improa mun kaa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti