Päätin vielä lähteä ennen kavereiden luo suuntaamista lenksulle. Tuli taasen tehtyä seuraavat mokat:
a) juoksin aamulla - ei ole edelleenkään mun juttu
b) väärät reittivalinnat - kainaloita myöten nokkosissa ei myöskään ole mun juttu
c) en katsonut ulos ikkunasta ennen lähtöä - sataa ripsotteli niskaan koko matkan
Ja kaikesta tästä huolimatta olo on nyt ihan mahtis, sillä tunti tuli taas juostua putkeen. Oli pakko kehitellä loppuun vähän omanlaisia reittikuvioita, että saisi tunnin täyteen. Alussa sykkeet pysyivät hyvin aisoissa - juoksun keskisyke oli 141 - mutta taas kerran viimeiset 15 min ne lähti iloisesti yli 155:n, vaikka juoksuvauhti ei (mä vannon!) noussut yhtään. Tuo on varmaan vain kuntokysymys? Vai käykö muillakin noin?
2 kommenttia:
Kyllä se on taitaa olla ihan normaalia, no worries. Hienoa, että jaksoit koko tunnin jo juosta hyvissä voimissa! Sadekelissähän on mukava juosta, kun ilma on niin raikasta :)
Joo, kyllä se kunto uskomatonta kyllä vaan sieltä hitaasti näkyy kasvavan - ja tämmöiselle entiselle nollaliikuntaihmiselle se on kyllä joka edistysaskel yhtä ihanaa huomattavaa :)
Lähetä kommentti