Joo-o, kyllä se vaan on hieno juttu, että joskus ihminen pistetään menemään lääkäriin, vaikka se ei itse ollenkaan ymmärtäisi mennä. Niin kuin nyt vaikka uuden duunin työhöntulotarkastus, kerrassaan huippujuttu.
Otetaan nyt esimerkiksi vaikka verikokeet. Ne on ihan informatiivinen pläjäys kropan tilaan. Muuten menee hienosti (olin jopa esim. kolestoroleista salaa vähän ylpeäkin), mutta vanha vaiva - alhainen hemoglobia - näemmä on palannut kaveriksi. No, alle sadan ei nyt sentään menty, mutta ei ihan hirmu kaukaa hakenut... Onneksi se on ainakin ennen korjaantunut nopeasti rautalääkityksellä, joten ei niin kovin iso probleemi kuitenkaan.
Mutta onhan vaan lammasmainen olo. Tai jotenkin, että olisihan mun pitänyt tietää. Kun on koko kevään vähän väsyttänyt ja ollut vähän vetämätön olo (vaikka toisaalta ei kyllä mitenkään erityisen väsynyt, mutta ehkä mä oon vaan tottunut tähän alhaiseen hg-tasoon sitten??). Ja on aloittanut tän liikuntahomman kuitenkin aika suorilta jaloin. Ja vielä oon miettinyt moneen kertaan, että minkäköhän takia kuukautisten aikana juoksu kulkee niin paljon huonommin. No, ei ole ihmekkään jos vereen ei silloin enää riitä rautaa kun sitä pitää dumpata pois ylenmäärin :) Ja typerää typerää typerää, että sitä keksii itse itselleen kaikkia jänniä diagnooseja, niin kuin nyt vaikka sen kakkostyypin diabeteksen, jota epäilin sen janon vuoksi. Mutta nyt sekin tuli sitten mustaa valkoisella, että sokeriarvot on ihan kohdillaan, joten sen märehtimisen voi ainakin toistaiseksi jättää pois. Olisi pitänyt vaan aloittaa siitä kaikkein tutuimmasta vaivasta eli alhaisesta hemoglobiinista.
Ja sitten positiivisemmalla puolella, että muutenhan sitä tuntuukin olevan kroppa ihan ookoo. Hyvä minä!
Täytyy vaan nyt sitten huomioida, että kun tuohon alhaiseen hemoglobiiniin on kerran taipumusta, niin kova liikunta voi sitä rautaa kuluttaa kehosta. Työterkkari sanoi jopa, että maratonin aikana voi monelta painua hemoglobiini tosi alas. En kyllä tiedä miten totta tuo on, en ainakaan Googlesta heti löytänyt mitään vastauksia tuollaiseen. Täytyy vähän selvitellä, että osaa sitten jatkossa paremmin huomioida treenin suhteen myös tuon ravintopuolen ja muut mahdolliset vaikutukset. Kroppa ilmeisesti on itse osannut kertoa mulle oireista, koska nyt kesällä mun on tehnyt mieli ihan älyttömästi pinaattia ja maksaa. En vain ole laiskuuttani jaksanut tehdä sellaista ruokaa...
No, olen tällähetkellä ihan pistelty ja leikelty ja juttu jatkuu, mutta saa luvan jatkua myöhemmin, koska nyt on kiire parvekkeelle nauttimaan kesän (toivottavasti ei ) viimeisistä lämmöistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti