Tällainen söpö koirakaveri kävi kylässä tänä viikonloppuna, Suloinen Neiti. Se on rotua Lancashire Heeler ja oli päässyt aiemmin päivällä harjoittelemaan tehtävää, johon se on jalostettu: näykkimään jos jonkinmoista karjaelikkoa takakintereistä. Harjoittelusta oli kuulemma ollut vaikea sanoa, oliko se sujunut vai ei, mutta ainakin hoitokoirana neiti oli erinomainen: kiltti, totteli eikä pitänyt meteliä itsestään. Yhden punkinkin sain poistettua ihan ilmaan mitään ylimääräistä härdelliä.
Päivän ohjelma oli ilmeisesti väsyttänyt koiraneidin perusteellisesti, koska jossain vaiheessa iltaa saattoi bongata täysin simahtaneen koiran eteisestä. Itsesuojeluvaistoa ei ilmeisesti sillä raukalla ole nimeksikään, koskapa se oli jostain käsittämättömästä syystä tunkenut kuononsa kokonaan mun juoksulenkkareihin. Joko niin, tai se oli tutkimusmatkalla eteisessä pyörtynyt siellä leijuvaan atmosfääriin...
Kiinni jäit, itse teossa!
On ne koirat vaan parhaimpia! Kukahan seuraavaksi haluaa luovuttaa koiransa mun hoitooni? Anyone, anyone?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti