Mukana oli myös tämä tuttu kaveri, josta en näemmä osaa ottaa muita kuin zombiekuvia - koiraneiti on kyllä livenä vähemmän spooky ilmestys, vaikka sen pusuhyökkäykset ovatkin aika intensiivisiä...
Paikalla oli myös tämä ihana koira, josta lisää vielä myöhemmin. Rotu on paimensukuinen lapinkoira ja juuri sellaisen haluaisin itselleni sitten kun joskus sen koiran taas otan (pianpianpian!!). Nämä ovat ihania!
Juhannukseen kuuluu tietysti myös kokko. Mä olen monen monta innokasta pyromaania tavannut elämäni aikana, mutta nämä kaksi veivät kyllä voiton aiemmista. Yleensä pyromaanius on liittynyt saunan lämmittämiseen, uudenvuoden raketteihin tms. Tämä Pyrotiimi teki yhden päivän hommia 13-asteisessa vedessä rakentaen The Juhannuskokkoa. Pojilla oli päivällisillä kädet ihan punaiset ja turvonneet, mutta silti piti päästä "vähän vielä sitä parantelemaan", ennen H-hetkeä. Rakennelmaan kuului mm. kaksi vedenalaista tasoa ja yksi vedenpäällinen, jotka naulattiin jotenkin yhteen (mä en oikeasti tiedä siitä mitään, kunhan kuuntelin sitä tiivistä vasaran ääntä, joka järveltä kuului. Kunnes vasara päätyi järven pohjaan. Haha.). Hieno se silti oli :)
Ja sitten: Houston, we have a liftoff! Hornankattila on liekeissä! (Ja mä en nyt ollenkaan valehtele. Pyro-Pojat nimesi sen Hornankattilaksi. Äijät. *huoh*)
Ekasta kuvasta ehkä pystyy näkemään liekkien kokoluokan alussa. Riittänee, kun sanon, että lähikoivut kantavat nyt kärventyneitä lehtiä...
Kokko riitti valaisemaan koko laiturialueen ja kipinöiden äänitehosteet oli aika mahtavat. Jossain kohti kokko alkaa kehittää sellaisia jänniä savupyörteitä, jotka vähän tornadomaisesti lähtevät kuvassa kokosta oikealle. En vaan tainnut saada niitä kovin hyvin kuvaan.
Mutta magea se kokko oli! Ja sitä iloa kesti...
ja kesti...
ja kesti...
ja kesti...
Ja ens vuonna kuulemma tehdään vielä parempi, isompi ja kuumempi :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti