Mä tein sen sittenkin, nimittäin menin tenttiin! Tosin herätessäni kello neljä aamulla lukemaan tenttialueen loppuun en ollut ihan sitä mieltä, että ajatus oli niin loistava. Jos oikein yrittäisi, niin milloinkohan sitä olisi niin iso ja kiiltävä, että osaisi olla jättämättä kaikkea aina viime tippaan. Selkeästi ainakin tätä vanhempi.
No, pari kuppia teetä ja sain taas tenttiinluvun rytmistä kiinni. Viimeiset luvut hoituivat aika pikaluvulla, mutta onneksi tenttikysymyksiin pystyi vastaamaan hyödyntäen enemmänkin sitä alkupään aineistoa, vain pari pikku määrittelykysymystä aiheutti päänvaivaa. Kyllä se läpi silti meni, kai :)
En uskaltautunut väsyneenä suoraan rattiin, vaan otin pienet päikkärit. Tässä on nyt pari viimeistä viikkoa vedetty lähinnä 4-6 tunnin yöunilla, joten better safe than sorry... Kun sain vihdoin kamat kasaan ja pääsin tien päälle, paistoi vielä aurinkokin ja poppi soi. Ihanaa kerrankin viettää kunnon kesälauantaita ilman sen kummempia vastuita tai stressejä (nojoo, oon mä koiravahtina kaverille nytkin, mutta toi hauva on niin suloinen ja helppo ettei siitä kyllä voi ottaa mitään pultteja).
Pitkästä aikaa oli levylautasella ajaessa Feist, jonka levy Let it Die on hyvä ja jännä ja ajatuksia herättävä mutta häiritsevä samaan aikaan. Tää Mushaboom jää kuitenkin aina soimaan päähän tuntikausiksi kuulemisen jälkeen...
And we'll collect the moments one by one
I guess that's how the future's done oh
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti